Buenos Aires 14.3.2007

Ei meinaa jaksaa enaa kirjoittaa.. Mun saapuminen kaupunkiin oli hupaisa. Tulin keskella yota ja otin taksin kentalta keskustaan. Moottoritiella autosta loppui kuitenkin kaasu, joten kuski tyonsi ja mina nautin "vauhdista". Hostellissa loppupeleissa vierahti melkein kaksi viikkoa, mutta se oli sitakin hauskempaa. Kiitos Simolle hostellivinkista! Loistavaa jengia ja hyvia bileita, tosin jonkun paivan jalkeen meinasi alkaa kunto loppumaan joka iltaisten rientojen jalkeen ja hostellissaelo kyllastyttaan. Kuitenkin jo mun saapuessa aamuyosta hostelliin, tapasin kolme poikaa, joiden kans sovittiin etsivamme kamppaa yhdessa. Ja nain tehtiinkin. Loppupeleissa kuitenkin tehtiin vaihtari, etta otettiinkin mun uusi saksalaiskaveri Anne yhden pojan tilalle. Nyt siis olemme mina, meksikolainen Franco, Panamalainen Vladimir ja saksalainen Anne. Kaikki opiskellaan taalla, Anne jo tokaa puolvuotista ja me muut aloitettiin nyt mutta eri kouluissa.Keskella Vladimir ja oikella Franco.


Anne ja Federico. Fede jarkkaa yliopistolta vaihtareille kaikennakoista ohjelmaa. Itse yleensa otan osaa vaan bileisiin, koska muu aktivitetti on turistihinnoissa. Eli ei sovellu mun budjetille.

Asunnon etsintaan meni puoltoista viikkoa ja jossain vaiheessa meinasi jo lahtea hermot. Nyt kuitenkin asutaan aika hyvalla aluella suht lahella kaikkia tarkeita paikkoja, Barrio Nortessa. Pojat joutuu jakamaan yhden huoneen, kiitos mun hyvien neuvottelutaitojen. No joka tapauksessa, asuntoporukka on ihan loistava!

Buenos Aires stadionilta katsottuna.
Mina ja Franco Boca Juniorsin matsissa, vastassa San Lorenzo. Loistava tunnelma niinkuin peleissa aina. Oli vahan huikeeta kun ylakatsomo, jossa oltiin heilui taysin ihmisten huutaessa ja hyppiessa. Paattelin ettei se valttamatta silti putoa.

Mina, Anne ja Carina syomassa sushia, joka on mun jokaviikkoinen valttamattomyys taalla.

Koulu alkoi viikko sitten ja ma oon edelleenkin niin kuin joku paaton kana yliopistolla. Oon niin pihalla kaikesta ja yritan vaihdella kursseja yms yms ja tormaan jatkuviin vaikeuksiin. Mutta eikohan taa hullunmylly pian rauhoitu. Edelleen jaksan olla kiitollinen (eli katkera) kauppiksen tutkintouudistukselle, jonka ansiosta saan opiskella 30 opintopistetta taalla. Siis ei kukaan muu vaihtari joudu tallaisen vaaryyden kohteeksi.

Mina ja muita kavereita ilmaiskonsertissa.

Tama vahainen aika on mennyt tosi nopeaa. On tullut aika paljon katsastettua kaupungin yoelamaa. Viime viikonloppuna oli South American Music Conference. Eli suuri elektronisen musiikin festari taalla ja aika loistavat bileet! Lauantaina ilmaiskonsertti puistossa ja sunnuntaina kirpparilta toiselle shoppaileen ja illalla yhteen puistoon juomaan matea (paikallinen teentapainen juoma) ja katsomaan erilaisten artistien ja hippien menoa. Ihanan leppoisaa ja sellasta meininkia mista ite tykkaa ja mita talta paikalta odottikin. Tekeminen ei siis lopu koskaan kesken ja tahan asti on hyvin ollut seuraakin eli ei ole tarvinut karsia mistaan yksinaisyyshetkista. Paikallisia toistaseksi sisaltyy vahemman omaan kaveriotantaan, mutta kylla niihinkin on jo nyt alkanut tutustua koululla. Mutta kuten paakaupungin ihmiset aina, ovat nama porteñotkin melko ylpeata ja hiukan viileaa porukkaa noin yleisesti. Vaikkakin ihania sitten kun niihin tutustuu. En oo oikein jaksanut ottaa valokuvia mutta ehka viela jaksan aloittaa turisteilun uudestaan. Huomenna lahden rannalle yhden Julian ja kai Francon kans. Kai siksi ettei oikein koskaan jaksa luottaa 100% mihinkaan lattareiden kans tekemiin suunnitelmiin.

Lahden nyt nukkumaan ja jatkan taas elamani teosta kun vaan suinkin kykenen. Kaikkea hyvaa sinne pain!! Niin ja jottei jatkuva soittelu loppuisi, uusi numero on: 0054911 68640520.