lunes, 30 de abril de 2007

Santiago de Chile ja Mendoza, 1viikko

Hei taas!


Itsellani jai paasiaisloman matkustelut kayttamatta joten otin viime viikon omaa lomaa ja paatin lahtea katsastamaan Chile-kavereita, joihin tutustuttiin Hannan kaa Perussa. Samaan pakettiin paatin kayda myos Argentiinan puolella olevassa Mendozassa, joka on tunnettu viinikaupunki Andien kupeessa. Siella tuotetaan 70% taman maan viineista ja on muuten tosi kaunis paikka ja ymparistossa vois viettaa parikin viikkoa eika tekeminen loppuis kesken. Mm. Brad Pitt on viettanyt aikaansa siella 7 Years in Tibet-leffan luvauksissa. Joten kelpasi myos mulle.


Joka tapauksessa ajattelin reissata yksin ja katsoa milta se maistuis mutta pari paivaa ennen lahtoa yksi meidan kamppiksien kaveri Facundo paatti osallistua matkalle, joten lahdettiin sit kahdestaan taivaltaan. Oudosta nimestaan johtuen Facundo on meille tuttavallisemmin Fuck You.

Lennettiin Chileen muutaman tunnin odottelun jalkeen, koska just sina paivana lentohenkilokunta paatti alkaa lakkoon, mutta onneks saivat sen paatokseen saman paivan aikana. Santiagossa oli autolla vastassa Horatio joka luovutti meidat samana iltana toisen kaverin, Felipen huomaan. Ei oo eka kerta kun saa todeta, etta paikallisista kavereista on iloa. Eka iltana kaytiin syomassa pitkasta aikaa "Mariscoa" eli perus merenelavaruokaa, jota ei tasta lihamaasta oikein saa, ainakaan tuoreena tai edullisena. Tosin tuli myos todettua Chilen hintataso verrattuna Argentiinaan, kallista. En kylla tiedakaan miten voin enaa Suomessa ostaa edes ruokaa kaupasta taman halpuuselon jalkeen. Kuitenkin sitten jatkettiin Felipen kavereiden kans jonkun tyton synttaribileisiin ja kahteen yokerhoon. Saipahan vahan nahda kaupungin eri puolia pelkan keskustan lisaksi.


Kaks Felipen kaveria, Felipe, mina ja viela yks (ei nimia voi muistaa..)

Seuraava paiva menikin hyvin vasyneissa merkeissa ja saatiin jopa katsastettua Mercado Central, joka on kylla yhdenlainen ghetto, jossa myydan hedelmien lisaksi kaikennakoista varastettua romua yms yms. Ois siella ilmeisesti ollut myos parempi ravintolapuoli, mutta ei jaksettu kavella. Lisaksi kaytiin jopa yhdessa valokuvanayttelyssa, mut se siita korkeakulttuurista sille reissulle. Santiago oli jotenkin yllattava kaupunki. Odotin, etta se ois ollut modernimpi ja hienompi, koska onhan se kuitenkin Etela-Amerikan kehittyneimman maan paakaupunki. Siita huolimatta jostain syysta tuntui koko ajan kuin ois ollut Perussa. Oli hienoutta mutta myos yllattavan paljon kaikkea rumaa ihan keskustassa, olen siis entista tyytyvaisempi omaan vaihtopaikkavalintaan!Plaza de Armas, eli keskusaukio, jossa myos meidan hostelli oli.
Lauantai-illan illallinen, jonka tama ihana vaalea saksalainen havittajalentaja kustansi:)

Lauantaina pojat vaihtoi vahtivuoroja ja mentiin Horation kotiin ottaan pohjia kotoiseen tapaan ja muisteleen Perun kokemuksia. Sielta jatkettiin ihan loistavaan yokerhoon. Ja kaikki oli taas niin kivoja!
Horation kampilta sen kavereita ja minaJonka jalkeen yokerhossa, joka oli paras naiden kuukausien aikana kokemani!Horatio ja sen veli Javier, joka on parhaillaan mun kestitettavana Buenos Airesissa.Santa Lucia kukkulalta, josta nakee kaupungin yli. Ja taas kuvankaanto-ongelmia.Sunnuntain paivakavelyt, Horatio, sen kaveri, mina ja Facundo.

Oli edelleen kiva nahda poikia ja nehan paasyyna tahan reissuun olivatkin. Kuten pukeutumisesta huomaa, niin siella oli ihan sairaan kylma! Tai ehka liioiteltuna sairaan kylma, mutta kuten Facundo sanoo, etta ma oon surkein suomalainen ikina, koska on koko ajan umpijaadytyksessa kun vahankin ilmat viilenee. Eli tervetuloa Argentiinan talvi.. Nyt on jo huomattavasti viileampaa mutta tarkenee elaa.

Maanantaina jatkettiin Mendozaan bussilla 6h. Alkuperaissuunnitelma meni puihin, koska oli tarkoitus matkustaa yolla mutta raja-asema olikin suljettu joten hukattiin kaks paivaa matkustamiseen. Mita jai jaljelle oli yksi kokonainen vuorokausi ja pari puolikasta paivaa. Aktivoiduttiin siis parhaamme mukaan naiksi pariksi hetkeksi mita Mendozassa oli.


Mina viininmaistajana yhdella viinitehtaalla Mendozassa. Tassa kyseisessa tehtaassa tehdaan enaa viineja turisteille eika vientiin. Mutta siella oli kuitenki maailman suurin kaytossa oleva viinitynnyri, 75 000 litraa, jam.

Toisena paivana tehtiin kokopaiva-aktiviteettina rafting-trekking-rappel. Meidan suuret suunnitelmat laskuvarjohypyista ja muista meni myoskin piloille perkeleen rajasulun takia.
Mendozan ulkopuolelta Andien juurelta, aika kaunista:)Mina ja FuckYou valmistautumassa raftingiin

Ja sitten vedessa! Oli niin hauskaa, etta ois haluttanut tehda homma uusiksi! Vesi vaan oli niin kylmaa, etta paatinki sairastua heti tuon kokemuksen jalkeen.Tahan aikaan joki oli tosi matalalla, joten ei tarvinut pelata veneesta putoamista tai muuta. Kesalla kuulemma virta on 10-kertainen ja alkaa olemaan vaarallista vieda turisteja reitille. Vaikka eipa silti, edellisella viikolla joku astma-potilasmies oli tippunut veteen ja saanut kohtauksen ja kuollut. Onneks kuulin tuon vasta jalkikateen..Pikkuputous meidan trekking-reissultaNakymia vaellukseltaRappel - mina laskeutumassa koysilla vuoren seinamaa! Oli hauskaa ekan kerran jalkeen kun ei tarvinut enaa pelata vaan pomppia menemaan alaspain:)Mendozan suuren puiston portilta, jonne ehdittiin just ja just kavella viimeisena aamuna ja ottaa kuva todisteeksi, etta muka kaytiin siella. Ois ollut kaunis paikka hengailla siella oikeesti.

Illat lahinna vieteltiin syomalla hyvin ja jatkamalla juomista hostellilla erinaisten ihmisten kanssa. Pari paivaa meni siis ihan hujauksessa Mendozassa, mutta kannatti kayda!

Tulomatkalta rajan laheisyydesta. Arvatenkin oli kylma, mutta kivat maisemat katsella bussin ikkunasta.

Rajalla paastiinkin sitten aiheuttamaan hammennysta..Laukun tarkastuksessa oli bussissa kaksi ylimaaraista kassia ilman omistajaa. Lisaksi virkailijat tuli ilmottamaan kahdesta henkilosta, jotka ovat ilmoittautuneet Argentiinan tullille mutta eivat Chile tullille. Yks plus yks on kaksi salakuljettajaa, jotka ovat paenneet paikalta ja etsinta alkoi. Lopulta tulokset johtivat meihin ja hetken mietinnan jalkeen tosiaan oli unohdettu kayda Chilen tullin puolella. Hiukan havetti odotuttaa bussilastillista sen jalkeen kun kaikki oli jo varmoja siita mita on tapahtunut. Kassien kohtalo jai selvittamatta.

Matkattiin takas Chileen, jossa oli ainakin yksi erittain hyva asia: sushialennukset illallisaikaan:) Puoleen hintaa santsattiin niin paljon kun vaan jaksettiin ja aamulennolle ja kotiin. Kerrankin oli kiva palata lomalta "kotiin" jossa myos elama jatkuu. Talla viikolla alkaa valikokeet, joten lukemista riittaa. Sikspa istunkin nettikahvilassa tekemassa tata blogia..Kunnes palaan mun Relaciones Publicas-tylsyyden pariin.

Hannalle paljon terkkuja pojilta ja kaskivat sun lahettaa mesekutsun niille!

No hay comentarios: